Katutaidetta

Sain vihdoin teetettyä canvas-taulun jo vuonna 2014 NYCissä Mulberry ja Broome Streetin kulmassa nappaamastani valokuvasta. Tauluun on ikuistettuna kuvaushetkellä vain viikon vanha Tristan Eatonin Audrey Hepburn -muraali.

Mitä tykkäätte? Itse tykkään ihan valtavan paljon, mutta onhan se kovin erilainen kuin kaikki muu kotonani. Mutta mutta. Ehkä se saa hetken olla tuossa olohuoneen astialipaston päällä ja tunnustelen onko liian värikäs. 

Alla kuva samasta seinämaalauksesta syksyn 2016 NYCin reissulta. 

Kevättä kohti

Aurinko tekee ihmeitä. 

Niin pirteä mieli kun päivä on pidentynyt ja ennen ja jälkeen työpäivän on jo valoa! Ihanaa! Kevät on täällä ihan kohta! 

50-luvun senkki vs. String

Olin aina ajatellut, että "sitten kun ostan sen 50-luvun kerrostalokaksion, sisustan sen 50-60-lukujen henkeen vanhoilla ja uusilla löydöilläni".

Ennen muuttoa pelastin entisen joukkuekaverini vanhempien vintiltä itselleni kerrassaan ihanan senkin. TV-tasoksi, ajattelin. Muuttoapureillani kannatutin sen tottakai uuteen kotiinikin, sinnehän se oli ajateltu.

Eih. Eih. Eih. Niiiiiiiin ihana kuin senkki olikin, en vain ollut tyytyväinen. Tunsin sen heti ja tiesin, että sen olemassaolo ahdistaa. Nopeasti pistin viestiä senkkiä ihailleelle entiselle joukkuekaverilleni ja myin sen hänelle. Pitihän perintösenkin pysyä vähintään luisteluperheessä.

Kas kummaa, pian huomasin hyödyntäneeni Vepsäläisen tarjousta ja tilanneeni String-hyllyn senkin paikalle. Sopisihan se täydellisesti samassa tilassa olevan astiahyllyni kanssa. Ja tarvitsin nimenomaan myös kirjahyllyn.

Aah - tilaa hengittää. (Vaikka hyllylle löysi tiensä kirjojen lisäksi yksi jos toinenkin esine.)

Kuin kreivin aikaan ystäväni löysi minulle nettikirpparilta TV-tasoksi ajan henkeen ja Stringin tyyliin sopivan tason. Sohvapöytärykelmä muodostui sekin lähes vahingossa täydellisellä ajoituksella. Intoihimoisesti kirppareita kiertelevä pomoni tiesi mitä etsin ja olikin löytänyt minulle pilkkahintaan pienen tason jossa oli kaunis lehtiteline alla. Ensin ajattelin sen TV-tasoksi, mutta se mahtuikin juuri näppärästi muutama vuosi sitten Billnäsin antiikkimarkkinoilta ostamani pöydän alle.

Jääkö nuo tuohon ainiaaksi, en tiedä. Nyt olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen. Pitäisi vain jaksaa kaikki tasot käsitellä pähkinäpuun väriseksi jotta sopisivat vielä entistäkin paremmin yhteen Stringieni kanssa. Lähtökohtaisesti väreiltäänhän ne olisivat paremmin sopineet yhteen senkin kanssa...

String

Uudessa kodissani on minikeittiö. Oikeastaan se on virallisesti kai keittokomero. Ne ketkä ovat blogiani seuranneet jo vuodesta 2011 lähtien, tietävät että jos jotain, niin astioita minulta kyllä löytyy.

Kun tarjoukseni 45 neliön kaksiosta oli hyväksytty, aloin kytistelemään Stockmannin, Finnish Design Shopin ja Vepsäläisen tarjouksia - halusin ehdottomasti käyttöastioilleni String-hyllyn. Ennenkuin pääsin uuteen kotiini edes muuttamaan, olin ostanut itselleni ensin mainitusta kaupasta vuosia vuosia vuosia himoitsemani klassikon.

Keittiön ja ruokapöydän läheisyydessä oli hyllylleni juuri täydellinen paikka. Ja uskokaa tai älkää, vaikka onkin avohylly niin toimii käytössä todella hyvin. Edes viinilasit eivät ole päässeet pölyttymään, skumppalaseista puhumattakaan.

Material happiness.

45m2

Elämäni yksi isoimmista uusista aluista tapahtui juhannuksen jälkeen kun sain avaimet omaan kotiin. 45 ihka omaa neliötä vuonna 1956 rakennetussa pienkerrostalossa!

 
Uudehkossa kerrostalossa yksin vuokralla asuminen alkoi käydä kukkaron päälle joten oli aika napata kiinni yhdestä unelmasta - omasta kerrostaloasunnosta vanhassa talossa. En ehtinyt varmasti edes kymmentä asuntoa käydä katsomassa kelpuuttamallani (hyvinkin rajatulla) alueella kunnes astuin sisään nykyiseen asuntooni.

♥

Kattopalkit. Iso olohuone josta kuvassa näkyy vain puolet. Sopiva makuuhuone. Vaatehuone. Leveät ikkunalaudat. Minun käyttööni vallan riittävä pieni keittiö astianpesukoneella. Tehokkaat neliöt omaava vessa johon mahtuu pyykkikone. Eteisen peili ja pienen pienet hyllyt jotka neuvottelin asuntokauppaan mukaan välittäjän neuvojen mukaisesti. Parveke. Näkymät luontoon vaihtuvine vuodenaikoineen.

Kaikki nämä edellämainitut ovat osa kokonaisuutta - pientä mutta suurta.

Tarjous - vastatarjous - tarjous. Puhelu joka nosti onnenkyyneleet silmiin kesken työpäivän. Hyväksytty tarjous. Ostin asunnon! Skål Muumi-skumpalla!

Omilla mittareillani jollain tapaa ehkä aikuistuin oman asunnon myötä. Kohta viisi kuukautta asuntovelallisena elellessäni olen ainakin oppinut uusia asioita. Niistä lisää sitten myöhemmin.

Hauskaa viikkoa ihanat lukijani jotka putkahditte takaisin elämääni blogini uuden alun myötä! Kiitos!

ps. Ensiasunnon ostajan näkökulmasta voin muuten lämpimästi suositella asunnon minulle myynyttä välittäjää. Hän on saanut jo useamman toimeksiannon meidän sukupolvenvaihdosta läpikäyvän kerrostalon asunnoista ja minä olen yksi meistä onnellisista ostajista. Yhteystiedot annan eteenpäin mielelläni!

Iittala Leimu

Jokin aika sitten kävin Itäkeskuksen Iittalassa ostoksilla. Myiittala -jäsenenä yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta saa 31.8. asti 30 prosenttia alennusta ja minähän päätin täräyttää ja käyttää aleni Magnus Pettersenin suunnittelemaan Leimu -lamppuun. Siinä se nyt on. Koko rahan edestä kauneutta, rakkautta ja hentoa valoa pimeneviin syysiltoihin.

Jykevä harmaa betonijalka yhdistettynä kauniiseen ja herkkään suupuhallettuun lasiin miellytti silmääni jo heti ensinäkemisestä lähtien. Kupari värinä sopii kotiimme paremmin kuin tämän syksyn uutuusväri harmaa.

Kiitokset vielä ihanalle miesmyyjälle Itiksessä. Lemppari. En enää muissa Iittaloissa taida asioidakkaan.

--

Pure love. Leimu.

Kunnianosoitus Tove Janssonille / Tribute to Tove Jansson

Tänään tulee kuluneeksi tasan sata vuotta rakastetun taiteilijan Tove Janssonin syntymästä. Koko alkuvuosi on jo ollut meille muumifaneille tai Janssonin tuotannosta muuten kiinnostuneille kirjaimellisesti juhlavuosi ja onneksi meidän hemmottelu vielä jatkuu muutamien kuukausien ajan.

Toven juhla -muki 2014 /
Tove´s Jubilee mug 2014

´

Blogiani pidempään lukeneet tietävät, että minulle Toven luomuksista erityisesti Arabian astiat ovat lähellä sydäntäni. Olen vasta aikuisiällä alkanut lukemaan muumikirjoja, mutta 90-luvun lapsena olen oppinut rakastamaan muumeja suositun tv-sarjan kautta. Monilta osin alkuperäiset tarinat ovat minulle melko tuntemattomia edelleenkin, mutta rakastan muumien huoletonta filosofiaa paljolti kuvien kautta. 

Liukkaalla jäällä 2002-2004 /
On Slippery Ice 2002-2004

Vuoden 2014 aikana on ollut jo niin paljon nähtävää ja koettavaa muumeihin ja itse Tove Janssoniin liittyen ja lisää on luvassa. Tove100.com sivulta näet kattavan tapahtumakalenterin jonka mukaan menot kannattaa aikatauluttaa. Ei ole vaikea arvata, että Arabiassa oleva Mukit joilla on tarina -näyttely on itselleni luonnollisesti ollut se tärkein juhlavuoden tapahtuma ja sinne haluaisin vielä toistamiseen ehdottomasti ehtiä.

Mymmeli ja sisarukset - työversio /
Mymble and her sisters - test version

Ateneumin juhlanäyttelyn olen itse kertaalleen jo myöskin nähnyt ja vielä 7.9.2014 asti on aikaa käydä sekin toiseen kertaan ihastelemassa. Ajan kanssa haluan siellä katsella kaikki pikkuiset sarjakuvat ja muumikuvien luonnokset läpi. Yksi pikkuruinen Pikku Myyn kuva jäi kutkuttamaan, olisiko siinä kenties ainesta pieneksi tatuoinniksi itselleni. Janssonin muu taiteellinen tuotanto ei jotenkin niinkään minua sykähdytä, vaan ne rakastetut ja yhtälailla vihatut muumit.

Monesti olen tainnut täällä blogissanikin mainita, että lähinnä muumimukit ovat minulle se juttu ja en niinkään välitä muumien kaupallisuudesta ja tunkemisesta joka paikkaan. On Pilttiä muumisalkuissa, on kahvia ja teetä muumipakkauksissa jnejnejne. Kuitenkin yksi mihin tämän juhlavuoden aikana Arabian tuotannosta poiketen niin sanotusti hairahduin, oli nämä i h a n a t suomalaisen Karhun perinteiset tennarit. Pikku Myy mikä Pikku Myy. Sellainen minäkin nutturapäisenä olen. Ja täytyy kyllä sanoa, että nämä kengät jos mitkä on kerännyt katseita ja nostanut hymyn huulille kanssakulkijoiden joukossa. Se jos mikä on tärkeintä. 

Alla olevassa maaliskuussa haastattelua varten otetussa kuvassa näkyy allekirjoittanut silloisten mukiensa kanssa. Näistä mukeista on varaa mistä valita ja jokaiselle päivälle ja jokaiseen fiilikseen löytyy aivan varmasti sopiva muki. Muumit on luotu piristämään ja mukit on tehty käytettäväksi. 

Malja Toven kunniaksi!

Millenium -mukin kuvitusta vuodelta 2000 /
The picture of the Millenium mug

 --


Loved Finnish artist Tove Jansson was born 100 years ago. The year 2014 is an anniversary year with the celebration and a wonderful opportunity to familiarize ourselves to her entire work.

Tove100.com introduces all anniversary events around the world and absolutely two of my favourite events are Tove Jansson exhibition in Ateneum Art Museum in Helsinki and Mugs with a story to tell moominmug exhibition in Arabia factory in Helsinki.

For those who have been reading my blog already earlier it is obvious that I love moomins and especially moomin mugs.  Also one product I fell in love with was these traditional Finnish Karhu sneakers with the print of Little My. It is so wonderful to see smiles on people's faces when they first look at me with my topknot and then my sneakers.

I think that moomins are created to cheer us up and to teach us not to stress for no reason. That's what they have taught to me. 

Toast for Tove!

Keittiötämme / Our kitchen

Eilen kävimme hiukan ostoksilla ja löytyipäs Granitista näppärät apteekkipurkit keittiöömme. Laskin tuossa taannoin, että meillä on 21 pussia erilaisia irtoteelaatuja ja niitä ei tule oikein laatikoista kaivettua ja juotua. Onneksi keksin purkit nähdessäni, että teet näihin ja juniordymolla tekstit kylkeen! 6,90 € / kpl ja kivalta mielestäni näyttää! Ainakin tuo raikas rooibos. Arvaatte varmaan, että "muutama" irtoteepussi jäi vielä purkkejaan odottelemaan.

Vieressä Karhulan lasitölkeissä makaronit ja keskihyllyllä vanhoja Arabian Louhi ja Pop -astioita. Rakkautta! Ylähyllyllä vanha ja ihanasti kulunut Hangon Lakritsi -peltipurkki Viriviri -kaakaopurkkien kaverina.

Pentikin Vanilja -astiasto on ja pysyy paraatipaikallaan isovanhempien ja vanhempien kautta meille kulkeutuneessa vitriinissä.

--

The best part of our kitchen!

Kassitehdas / Bag factory

Kankaista on alkanut minun käsissäni muodostumaan kangaskasseja! Aika kivoja vaikka itse sanonkin. Nyt alkaa jo suoran ompelukin sujumaan... Itselle on tullut tehtyä jo muutamia kasseja ja nyt myös tänään ensimmäinen tilauksesta kaverille! Kuvassa ehdoton ykkössuosikkini!

Kangas / Fabric: Marimekko, Maija Louekari, Räsymatto, 2009

--

I have started sewing! I can barely sew straight but still I have started to make bags. In the picture my favorite!

Hiihtoreissu meren jäällä / Cross-country skiing on the ice

Eilen aamulla oli juuri täydellinen sää lähteä meren jäälle tuohon viereen. Luotin siihen, että meitä kahta jää hyvin kannattelee, olihan jää täynnä hiihto- ja kävelyjälkiä jo ennestäänkin ja kaukana näkyi kymmeniä pilkkijöitäkin saaliin toivossa.

Hihii. Arvatkaa hiihdinkö minä. En, kuvasin näpit jäässä. Heh. Mutta hauskaa oli ja ihmiset pysähtyivät juttelemaan ja ihastelemaan apinaa ja hiihtovermeitä!

ps. Varokaa heikkoa jäätä! (Tämä oli yksi lemppareistani pienenä, muistelen että usein talvisin kytistelin vain tätä Pikku Kakkosen loppua niinkään ohjelmasta muuten välittäen.)

--

Yesterday I went cross-country skiing with my wooden monkey. We were on the ice in Aurinkolahti, Helsinki. It was funny that people stopped by to talk to me and it was nice that people were so interested in what I´m doing and what kind of skies wooden monkey has!

That video is from Finnish television program for children that I used to watch as a child. It warns us all for not going to the thin ice.

One chair is enough, or is it?

Olenkin jo aiemmin kirjoitellut teille Artekin Aalto E60-jakkaroista ja siitä kuinka haluaisin ehkä kerätä useampiakin niitä aina hienojen (ja sopivan hintaisten) sattuessa kohdalleni.

Perinteinen Aalto Jakkara juhli viime vuonna 80-vuotis syntymäpäiväänsä ja sen kunniaksi julkaistiin useita juhlavuoden malleja. Itse sain vanhemmiltani jo alkuvuodesta synttärilahjaksi keltaisella istuimella juhlavuoden E60-jakkaran ja vielä loppuvuodesta pyörittelin käsissäni sekä nelijalkaista Nuuskamuikkus -jakkaraa (olikohan ne edes juhlavuoden malleja vai jatkuvassa tuotannossa?) että Nao Tamuran kolmijalkaista mustaa mallia. Aiemmassa jakkarakirjoituksessa virheellisesti tosin olin näköjään kirjoittanut että Nao Tamuran jakkaraa saisi vaan New Yorkista, mutta onneksi sitä myös Suomessa sai ihastella ja halutessaan ostaa.

Olin hyvin vahvasti vielä pari viikkoa sitten Stockmannilta mustaa erikoismallia hankkimassa, mutta onneksi kolmijalkaisuus ja tuolin lähempi tarkastelu ja "pikselimäinen" kuvio sai minut jättämään kaupan viimeisen kappaleen lattialle odottamaan toista asiakasta.

Nimittäin! Perjantaina suuntasimme äitini kanssa Esplanadin Artekiin. Olimme jo melkein lähdössä tyhjin käsin liikkeestä kun huomasin oranssin hintalapun ja hunajaisen väriset muutamat jakkarat. Visakoivuinen hunajalla petsattu E60! Ja vielä -35% alennuksessa! Ja nelisen pakettia jäljellä.

Tiesin samalla sekunnilla, että yksi on minun. Ja toinen vaarin! Vaarihan osti kymmenen vuotta sitten visakoivuisen jakkaran mummille 40-vuotis hääpäivälahjaksi ja tiesin että tämä visakoivua keräileville isovanhemmilleni kävisi. Nyt syksyllä vaari osti mummille 50-vuotis häälahjaksi patinoidun jakkaran, juhlavuoden tuote sekin. Nämä kolme, visakoivu - patinoitu - hunajapetsattu visakoivu, sopivat heillä kaikki täydellisesti yhteen, onhan patinoitu ja tämä uusin tulokas saman värisiäkin.

(Ennen kuin saan jakkaran vietyä muiden joukkoon isovanhemmille, alla kuva minun kolmikostani.)

Muistan, että joulun alla Artekin Facebook-sivulla tästä visakoivuisesta jakkarasta oli kuva ja maininta, mutta vaarini ei tuotetta liikkeessä ollut nähnyt. Nyt kysyinkin myyjältä, että mikäs tämä tällainen ja koska tullut myyntiin. Sain vastaukseksi, että tuote on valmistettu vain vientiin ja muutamia myytiin joulun alla vain Artekissa. Nyt niitä puolestaan oli palautunut kymmenkunta samaiseen lippulaivamyymälään ja neljä + mallikappaleet sekä muutama mahdollinen varastokappale olivat jäljellä. Minun jälkeeni tosin kaksi vähemmän.

Liekkö tuota upeaa Suomessa ilmeisesti harvinaisehkoa jakkaraa on enää jäljellä, melkein sadan euron alennuksella kun oli. On se vaan upea. Kelpaa ihastella!

--

On Friday I found this wonderful Aalto E60 chair from Artek flagship store in Helsinki. Stained honey curly/karelian birch stool! It was -35% so I just had to buy it. It is sooooo beautiful.

Alvar Aalto´s stool 60 celebrated its 80th anniversary last year so there was many special editions available. I got the yellow one from my parents as a birthday present and now I bought this one. I also thought many many times of buying the Snufkin (from Moomin series) or Nao Tamura´s black one but never did that.

As I told in the linked post, 10 years ago my grand father bought to my grand mother the curly birch E60. This is why I also bought this new limited edition version to my grand father. He was so happy to have it!

There wasn´t many left in Artek and I asked why. This was produced only for export and these less than 10 pieces had came back and was only sold in the flagship store. I could say that I had perfect timing to go shopping!

Joulua ja lahjoja / Christmas and presents

Toivottavasti kaikilla teillä lukijoillani on ollut antoisa joulu! Alla hiukan kuvia joulunajastani sekä lopuksi hiukan kirjoittelua joululahjoista.

Marimekon Kuusikossa -kankaasta leikattuja kuusia ikkunaan laiskasti teipattuna...

Ennen joulua mummin, äitin ja tädin kanssa leivottiin karjalanpiirakoita.

Seuraamissani nimeltämainitsemattomissa Facebook-ryhmissä on joulun jälkeen päivitelty lahjamääriä mitä aikuiset ihmiset ovat saaneet. On pyöritelty ihmisten palkkoja, suomalaisten keskiansioita ja sitä että jouluna pitäisi vain lasten saada lahjoja. Minä olen sitä mieltä että joulu on sekä aikuisten että lasten juhla ja jokainen saa ostaa juuri sellaisia lahjoja kuin haluaa ja pystyy ja juuri niille sukulaisille tai ystäville kenelle haluaa. Jos ei halua tai pysty ostamaan lahjoja, ei tarvitse. Voi vaikka panostaa sitten ruokaan. Tai olla viettämättä joulua ollenkaan.

Minun lähisuvussani ei ikinä ole vietetty lahjatonta joulua ja ainoana lapsena ja pitkään ainoana lapsenlapsenakin olen tottunut suuriin lahjamääriin. Viimevuosina älyttömät lahjamäärät ovat kuitenkin luojan kiitos hävinneet ja tilalle on tullut tarkkaan harkittuja tarpeellisia (tai tositosi kovasti himoittuja astia-) lahjoja.

Me saimme tänä jouluna mm. tiskiharjan, kahvia, lahjakortin uuteen patjaan ja erilaisia puuttuvia "osia" astiasarjoihimme. Itse sain mm. toivomani kirjan, sheiverin teriä, hunajaa ja lahjakortin jossa hyödynnetään ystävän ammattitaitoa. En saanut villasukkia tai yöpaitaa koska niille minulla ei ollut juuri nyt tarvetta. Kuvassa näkyy saamani kummitädin miehen vanha vuoden 1967 muumisarjakuvakirja joka annettiin minulle, koska satun olemaan muumihullu. Vanha pistettiin siis kiertämään siihen osoitteeseen jossa sitä osataan enemmän arvostaa. Poikaystävältäni pyysin timanttia ja sellaisen myös sain.

On ihana antaa henkilökohtainen lahja jos sellaisen keksii. Arja-mummille Arabian Arja-lautanen, ukille taas täysin eri sarjaa oleva muki jossa on hänen sukunimensä mukaisia eläimiä. Tärkeälle ystävälleni ostin esimerkiksi kynsilakanpoistoaineen jossa sormi dipataan purkkiin, koska siitä oli ollut puhetta ja yhdissä pohdimme miten se toimii.

Niin kauan kun olen itse omilla rahoillani ostanut lahjoja, olen seurannut vanhempieni jalanjälkiä, että lahjoja ostetaan jo esimerkiksi kesästä lähtien alennusmyynneistä ja vaikka Hulluilta Päiviltä tms, jos kohdalle osuu jotain sopivaa. Oli tulot mitä tahansa, on rahapussille rankkaa jos kaikki lahjat ostaa juuri ennen joulua samalla kerralla. Siksi on kiva ostaa niitä pitkin vuotta aina sopivan tuotteen (ja vaikka alennuksen) osuessa kohdalle.

Jokaisella on oikeus omanlaiseensa jouluun mahdollisuuksiensa ja halujensa mukaan. Turha on alkaa ihmisiä tuomitsemaan sen mukaan miten paljon lahjoja on saanut tai antanut. Olipa sitten aikuinen tai lapsi.

--

Here are some pics of our Christmas. I bought Kuusikossa -fabric from Marimekko and made some ornaments which I taped straight to our window. Quite nice I think. I also baked some Karelian pies with my grand mom, mom and aunt. In the other two pictures you can see some presents i got: wooden diamond and Moomin comic book, second edition from 1967.

Hope you had a great Christmas!

Hyvää joulua! / Merry Christmas!

Nautinnollista ja rauhallista joulua kaikille blogini lukijoille! 

Merry Christmas to all readers of my blog!

Kuusikossa, Maija Louekari, Marimekko

March for Peace • by Tove Jansson, Finland.
Design contributed to benefit the United Nations Children's Fund (UNICEF).

Toven juhla -mukiarvonnan voittaja / The winner of the Tove´s jubilee mug

KIIIIIIIIITOOOOOOS kaikille arvontaan osallistuneille! Teitä oli valtavasti! Blogin kommenttilomakkeen, postauksen yhteydessä olevan Facebook-kommentoinnin ja blogin sähköpostiin tulleiden vastausten määrä oli yhteensä 280. Vau! Tekisi mieli arpoa ihan kaksi mukia, mutta katsotaan josko sitten myöhemmin ensi vuonna järjestettäisiin jotain muumiaiheista arvontaa juhlavuoden kunniaksi. Pysykäähän siis kuulolla!

Koska kommentteja tuli niin valtava määrä ja vastauksia ja perusteluita mukin voittamiseen oli niin ihana lukea, päätin arpoa voittajan omasta mielestäni persoonnallisimpien vastausten kesken. Jotta tekin pääsette fiilistelemään muiden kokemaa muumien tuomaa iloa, olen kopioinut ne teille iltalukemiseksi. Huomannette, että itse kannatan muumimukien käyttöä, en vitriiniin ostamista... Uskon, että näin Tovekin olisi halunnut.

Anne B. 20. joulukuuta 2013 10.22

Mukissa on kiva väritys ja on mukavaa että kuvituksessa "tapahtuu" niin paljon. En omista yhtään Muumi mukia, joten tämä voisi olla se ensimmäinen. :)
--

Mona 20. joulukuuta 2013 11.09

Muki tulisi ihan käyttöön ja toimisi "mietintä myssynäni". Tällä taiteilijalla kun ei ole työhuoneessaan kunnollista ehjää kupposta tuumailutaukojaan varten, vaikka paikat muuten onkin astioita pullollaan...mutta ne ovatkin rikki ja kovin koitan pelastaa ne jälkipolville ihan toisenlaiseen tarkoitukseen ;-)

--

Maarit 20. joulukuuta 2013 13.25

antaisin mukin vaihto-oppilaallemme belgiaan... hän oli suomessa jo 20 vuotta sitten vaihdossa, hurahti silloin muumeihin, eikä se ole vieläkään loppunut <3

--

Anonyymi 20. joulukuuta 2013 17.31

Moikka!

Jos voittaisin arvonnassa, saisin toteutettua loistavan lahjaideani tyttöystävälleni. Hän on aivan hulluna muumi astioihin ja eilen nettiä surffatessani luin iltapäivällä näiden mukien tulleen jo ennakkomyyntiin. Hesaria en tilaa joten aamusta tämä tieto ei minua tavoittanut. Kävin sitten iltapäivällä kamalalla tohinalla Tapiolan ja Jumbon stockalla ja kävin läpi ne valtavat mukipinot, myöhästyin treffeiltä tunnin ja kaikki turhaan. Tylsintä oli, etten voinut kertoa miksi myöhästyin niin paljon..

Mukin voittaminen parantaisi kurjistuneen mielialani ja tuottaisi täydellisen jouluyllätyksen. :)

--

lentoemo 20. joulukuuta 2013 23.19

Minulla(kin) on vain yksi ainoa muumimuki, hieman orpona. Olisin jo antanut sen eteenpäin tyttärelle tai vienyt mökkimukiksi kun selvisi että sehän hitsi vieköön onkin ihan arvokas. Arvokas tai ei, tarvitsisi kaverin, kahdella muumimukilla jo tekee kattauksen (siis silloin kun on yksi vieras kylässä). Pääsisi onneton yksinäinen lajitoverinsa seuraan ja sitä myötä tositoimiinkin kaapissa jumittamisen sijaan.
Mukana siis.

--

Anonyymi 21. joulukuuta 2013 19.03

Olen teen ystävä ja valitsen teelaatuuni, -seuraani, vuorokaudenaikaan ja tunnelmaan sopivan mukin hartaudella. Tämä muki näyttää tosi sopivalta valkoiseen teehen ja sunnuntai-iltapäivään perheen kanssa. 

--

Anonyymi 22. joulukuuta 2013 6.39

Tuo muki tulee olemaan minulle tärkeä, koska tuosta kuosista tulee mieleen oma lapsuus. Muistan, kuinka minulla oli kirjoitusalusta tuolla kuosilla ja se oli minusta niiin kaunis kuva. Samaa mieltä olen vieläkin kuvasta :) nyt aikuisena piti hommata samanlainen kirjoitusalusta paikalliselta kirppikseltä, ja aina sen ääressä muistelee huoletonta lapsuuttaan. Sitä kuinka itse olin pikku myy ja vanhemmat oli muumimamma ja muumipappa. Tietty kaikilla muillakin sukulaisilla oli muumi-nimet :)

--

Anonyymi 22. joulukuuta 2013 13.19

Ei rillimukeja mielestä pois saa, hei Tove!
Kun Stocka-mukinkin traumat nuo painaa, hei Tove!
Stressi vaan kasvaa, mistä sen saan? 
Trokarit kaupoista kaikkiko hamstraa? 
Hei Tove!
Hei Tove!
Hei Tove!

:)

--

Jaana K.
En ole kova juomaan kahvia. Mutta harvoin kun sitä juon, olisi mahtavaa juoda itsensä hyväntuuliseksi noin upeasta mukista! Joka on kyllä aikojen saatossa upein ikinä!

--

Martina L.
Silmälaseja käyttävänä olisi mukavaa, kun kerrankin laseista olisi hyötyä ja todellinen ilo silmälle. Kyllä kelpaisi silmälasejakin käyttää,jotta tämän ihanuuden näkisi aamusta kahvimukinaan... :)

Ja voittaja on.......... Anonyymi 20. joulukuuta 2013 17.31! Onnea! Veikolle on lähetetty nyt sähköposti jotta hän ehtisi saada tiedon mukista ennen jouluaattoa ja voisi tyttöystävälleen kertoa lahjan tulevan hiukan jälkijunassa.

Muutamissa kommenteissa mainittiin, että ehkä tämä muki jää kokonaan saamatta kun Stockmann niin kaukana tms, mutta muistakaahan siis edelleen, että mukit tulevat alkuvuodesta myyntiin myös esimerkiksi Prismoihin ja Citymarketteihin. Ensi vuoden aikana mukia myydään myös eri nettikaupoissa joten jokainen varmasti ainakin rillittömän mukin ehtii saada ennen marraskuun loppua. Toivotaan ainakin niin!

--

The winner of the lottery is Veikko!

Kolmas adventti / Third Advent

Kolmatta adventtia vietimme tänään isovanhempieni luona jotka juhlivat kunnioitettavaa 50-vuotis hääpäiväänsä. Illan tullen saimme kotona sytytettyä kolmannen kynttilän Sanna Annukan Aurinko tea-light holdereiden kaveriksi. Kynttilänjalaksi valikoitu taannoin Ruotsista Illums Bolighusista ostettu Base212:n Asta. 

Kotimatkalla isovanhempieni luota kävimme hakemassa meille jo joulukuusen. Joulufiilis kun on vaan paras fiilis. Lunta ei ole niin on saatava talven ja joulun tunnelmaa vaikka näin kuusen ja ihanien koristeiden avulla! Hyasinttien huumaava tuoksu, adventtikynttilät palamaan, glögiä, kuusen sulattelua ja koristelua. Aah, ihana sunnuntai-ilta. 

Yksi syy aikaisehkoon kuusenhakuun ja -koristeluun oli nämä ihanat Elsa Beskown Design House Stockholmille suunnittelemat joulupallot. Ne oli saatava esille. Heti. 

--

Candles, Christmas tree and lovely Design House Stockholm´s Christmas ornaments.

Marimekko Herttanen

Marimekon myyjä täällä moi! Rahaa on tullut työnantajalle kannettua enemmän mitä olen ehtinyt vielä tienaamaankaan. Tässä viimeisin ostos: Herttanen -kassi. Kalliiksi näyttäisi tulevan tämä uusi työpaikkani kun joka päivä löytyy jotain uutta ja ihanaa... Vaikka olihan se tiedossakin toisaalta.

Hunajaista-blogin Riikka kirjoitteli tästä kassista (upeiden kuvien kera) jo marraskuussa ja nyt hänen pressipäivästä saamaansa kassia on myös myynnissä! Kipin kapin ostoksille jotta varmasti saat omasi! (Ainakin tätä on Herttoniemessä yläkerran priima-myymälässä ja keskustassa joko Espalla tai Marikulmassa.)

Olethan huomannut myös tämän alla olevan logokassin? Saat sen itsellesi yli 100 euron ostoksien yhteydessä! Kasseja jaossa niin kauan kuin riittää. Nämä ovat haluttua tavaraa!

--

This Herttanen heart / m -bag is now available in Marimekko stores, at least in Herttoniemi and in the centre of Helsinki. I love it! One of my favorite blogger Riikka got this already on November and wrote about it with lovely pics.

That logo bag is limited edition bag and available until Christmas (or as long as left) when your purchase is over 100 euros. Love that one also but more of course my initial -bag!

Toinen adventti / Second Advent

Aamu rauhallisissa merkeissä kynttilötä poltellen ja iltapäivällä vuorossa oli kummitytön perheen kestitystä ensimmäistä kertaa meidän kodissa (eihän tässä ole asuttukkaan kun nelisen vuotta). Parempi myöhään kun ei milloinkaan! Ihana sunnuntai!

--

Second Advent with my goddaughter´s family. Perfect Sunday!