Tässä viiden kuukauden aikana on tullut makoiltua jo uuden kodin lattiallakin. Muistaakseni oli vähän väsynyt olo, sipsikulhokin näkyy edellisen illan jäljiltä pöydältä. Mutta hauska näkymä paljastui riemunkirjavan tuolikavalkadin kera. Yllättävän puhtaan näköinen lattiakin.
Tuo pöytä on kyllä yksi murheenkryyni. Pitäisi keksiä joku kevyempi tilalle. Vaikka onhan tässä isossa olohuoneessani tavallaan tilaa, mutta hyllyjen ollessa kepeitä Stringejä, pöytä ei voi olla tunnelman tappava elähtänyt mummo. (Yritän olla hauska alushousuvertauskuvieni kanssa, sori.)
Olohuoneessani on jo nyt melko monen väristä puuta. Pähkinäpuiset Stringit ja pähkinäinen Ikean Stockholm-lipasto. Aavistuksen ehkä mahonkiset, kaikki luonnollisesti vähän eri sävyä olevat, TV-taso sekä sohvapöydät ja sohvan jalat. Kirsikan väriset talon alkuperäiset ovet. Tuo tamminen pöytä ja pari Muuton Visu-tuolia (♥). Koivun ja hunajan väriset Artekin E60-jakkarat (♥). Tumman ruskeaksi lakattu astiavitriini. Parkettikin on jotain kaikista muista poikkeavaa.
Minkäs sitä vielä keksisi uudeksi pöydäksi sitten - mikä puun väri puuttuu? Vai pitäisikö heittäytyä villiksi ja ottaa mustaa tai valkoista tilalle? Hmm. Ei ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti